Suomalaistutkimuksen mukaan liikunta ja kestävyyskunto ovat yhteydessä hyvään koulumenestykseen, kun taas runsas ruutuaika ja lyhyet yöunet linkittyvät heikompaan koulumenestykseen. Tuloksia esitellään Liikunta, aivot ja oppiminen -seminaarissa Jyväskylässä torstaina 25.10. klo 12:00.

Tutkimuksessa selvitettiin liikuntaan liittyvien tekijöiden yhteyttä koulumenestykseen, jota mitattiin koulujen rekistereistä saadulla kouluarvosanojen keskiarvolla. Liikunnan määrää mitattiin kiihtyvyysmittareilla ja kestävyyskuntoa viivajuoksutestillä. Enemmän liikkuvilla oppilailla oli parempi kestävyyskunto ja korkeampi kouluarvosanojen keskiarvo. Liikunnan positiivinen yhteys koulumenestykseen välittyi siten myös hyvän kestävyyskunnon kautta.

– Kestävyyskunnon ja koulumenestyksen välisiä yhteyksiä on havaittu myös kansainvälisissä tutkimuksissa, tutkija Heidi Syväoja LIKES-tutkimuskeskuksesta selventää. – Lisäksi hyvä kestävyyskunto on yhdistetty muistamisen, uuden oppimisen ja toiminnanohjauksen kannalta tärkeiden aivoalueiden kehittymiseen, kuten suurempaan hippokampuksen sekä tyvitumakkeiden etuosien tilavuuteen, mikä saattaa selittää kestävyyskunnon ja koulumenestyksen yhteyttä.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että oppilailla, joille kertyi enemmän ruutuaikaa, oli heikompi kestävyyskunto, myöhäisemmät nukkumaanmenoajat sekä alhaisemmat kouluarvosanojen keskiarvot. Runsas ruutuaika oli tutkimuksen tulosten perusteella yhteydessä heikompaan kestävyyskuntoon sekä myöhäisempään nukkumaanmenoaikaan, ja sitä kautta heikompaan koulumenestykseen.

– Älylaitteiden käyttö, pelaaminen ja muu niin sanottu ruutuaika saattaa olla oppimistulosten kannalta haitallista, jos sitä kertyy päivän aikana niin paljon, että se syrjäyttää aikaa kestävyyskunnosta huolehtimisesta ja myöhästyttää nukkumaanmenoa, Syväoja sanoo. 

Kaikki paikallaanolo ei heikennä koulumenestystä ruutuajan tavoin

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös muunlaisen paikallaanoloajan kuin ruutuajan yhteyksiä koulumenestykseen. Tämä paikallaanoloaika mitattiin kiihtyvyysmittarilla ja eroteltiin ruutuajasta oppilaiden raportoinnin perusteella. Paikallaanoloaika oli positiivisesti yhteydessä koulumenestykseen, mutta sillä oli myös negatiivinen yhteys koulumenestykseen kestävyyskunnon kautta.

– Arjessa tämä voisi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kotitehtävien tekemisen kaltainen paikallaanoloaika on luonnollisesti koulumenestykselle hyväksi. Kuitenkin jos paikallaanoloa kertyy päivässä niin paljon, että aikaa ei jää liikkumiselle ja nukkumiselle, nuoren hyvinvointi ja kunto kärsii ja sitä kautta koulumenestyskin, Syväoja kertoo. – Tällainen vaikutus näyttää tämän tutkimuksen mukaan olevan nimenomaan ruutuajalla. Älylaitteesta irrottautuminen voi olla vaikeaa.

– Hyvä uutinen tässä tutkimuksessa on erityisesti se, että niin liikkumisen määrään kuin kestävyyskuntoonkin voi itse vaikuttaa. Tässä tutkimuksessa kyseessä oli ihan tavallinen arki- ja harrasteliikunta, joka voi koostua monenlaisesta liikkumisesta pitkin päivää. Kestävyyskunto taas paranee juurikin liikuntaa lisäämällä, kuten pyöräilemällä koulumatkat useammin. Myös nukkumaanmenoaikaan ja riittävään yöunen määrään kannustan kiinnittämään kodeissa huomiota.

Lähde: LIKES-tutkimuskeskus

Alkuperäiseen tutkimusjulkaisuun pääset klikkaamalla tästä.